Meillä veneilijöillä Paraisilla on taas kerran ongelmia Lillholmenin toimimattoman nostosillan takia. Väylä länteenpäin Paraisilta, Sattmarkin salmen läpi, on kuten tunnettua vilkkaasti liikennöity, ja tällä hetkellä vain pienemmät veneet pääsevät ajamaan sitä kautta. Kaikki muut veneet jotka eivät mahdu sillan alta joutuvat nyt käyttämään etelään menevää väylää Tervsundin läpi.
Nostosilta on ollut murheenkryyni myös aikaisempina vuosina. Lukemattomat ovat ne kerrat jolloin sillassa on ollut vikoja. Joko se on jäänyt auki autoilijoiden harmiksi, tai sitten se on päättänyt pysyä kiinni veneilijöiden riesaksi. Olen varma, että useampi veneilijä on päästänyt sopimattomia sanoja suustaan, kun he ajettuaan 6:n merimailin matkan Airistolta Lillholmeniin, ilman ennakkovaroitusta ovat joutuneet kääntämään takaisin ja kiertämään eteläkautta Paraisille.
Tavallisesti nostosillan viat on pystytty korjaamaan parissa päivässä, mutta tällä kerralla se hajosi niin paljon että koko silta jouduttiin poistamaan ja toimittamaan huoltoon. Onneksi vaurio sattui näin myöhään syksyllä, mutta koska syksy on ollut suhteellisen lämmin, aika monella veneilijällä on vielä nyt lokakuun lopussa, tätä kirjoitettaessa, veneensä vesillä.
Otin yhteyttä tiehallinnon siltainsinööri Jouko Välimäkeen. Hän kertoi että nostosillan hydraulisylinterit olivat menneet rikki, minkä johdosta sylinterien kiinnityskorvat olivat repeytyneet irti. Hän kertoi lisäksi että tällä hetkellä on tekeillä piirin päättäjille selvitys, jossa tuodaan esille eri vaihtoehtoja miten asiassa voitaisiin edetä. Rakentamispäätös on tarkoitus tehdä marraskuun lopussa. Sen jälkeen tehdään rakennussuunnitelma ja pidetään urakkakilpailu. Aikataulu on sellainen, että sillan pitäisi toimia taas ensi vuoden purjehduskauteen mennessä. (Välimäen mukaan tämä tarkoittaa joskus toukokuun alussa.)
Joka tapauksessa tällä hetkellä näyttää siltä ettei nyt tyydytä vain korjaamaan vanhaa siltaa, vaan samalla sen toimintaa pyritään parantamaan eri tavoin. Hän mainitsi mm. että siltaa mahdollisesti nostetaan jonkin verran, jotta useampi vene mahtuisi ajamaan läpi siltaa nostamatta. He selvittävät myös miten voitaisiin vähentää ns. turhia avaamisia, eli ts. tilanteita missä vene olisi mahtunut kulkemaan mutta kuljettaja varmuuden vuoksi kuitenkin avaa sillan. Kaikki tämä kuulostaa hyvinkin lupaavalta, mutta on ehkä parempi odottaa kunnes uusi silta on paikallaan ennen kuin kiljaisee riemusta.
Lopuksi haluan käyttää tilaisuutta hyväksi ja kiittää eroavaa kommodoria, Ilkka Varjosta, erittäin hyvin tehdystä työstä menneinä vuosina. Tulee olemaan hyvin vaikeaa löytää hänen tilalleen toista henkilöä. Mm. tämän henkilön valinta tehdään vuosikokouksessa 10.12.2001, joten toivottavasti mahdollisimman moni taas löytää tiensä Sandfallin kerhohuoneelle silloin.
Mukavaa talvea toivoo
Kurt