Konerikko osui kohdalleni kevään ensi retkellä. Vanhojen koneiden kanssa pelanneena en kovasti "bultannut", vaan ajattelin että jos sen piti tapahtua niin parempi nyt kuin lomareissulla.
Vian todettuani aloitin varaosien metsästyksen. Tunnetun Y:llä alkavan moottorin maahantuojan hinnat masensivat minut täysin, niissä ei tunneta inhimillisyyttä, ei edes kohtuuden häivää.
Onneksi Taivassalosta löytyi käytettyjä osia ja palvelua rehtiin hintaan.
Kiitän vielä kertaalleen kerholaisystäviä hinaus- ja koneen korjauksen asiantuntija-avusta.
Taalintehtaan vierasvenesatama on saanut suitsutusta, varmaan ansaittuakin, mutta jokainen satama on niin hyvä kun se on aina. Satuin kyseiseen satamaan uteliaisuuttani ja että siellä soi silloin Baltic Jazz. Olin edellisellä viikolla kysellyt rantautumismahdollisuudesta ja minulle vakuutettiin että aina me nyt veneelle paikka saadaan. Siis Taalintehtaalle, vaikka kaikki paikat onkin varattu.
Kurjuus kuitenkin alkoi perjantain puolelta päivin, kun komennettiin ottamaan irti, tosin se ilmoitettiin jo rantautumisen yhteydessä torstai-iltana. Kysymykseen minnekäs nyt, ilmoitettiin etteivät he tiedä.
Monen kyselyn ja pitkän odottelun jälkeen paikka siunaantui parin kilometrin kävelymatkan takaa, hyvä niin, sillä nähdäkseni monet venekunnat totesivat rantautumisen mahdottomuuden ja kääntyivät pois.
Odottaisin palkitulta vierasvenesatamalta parempaa tilannehallintaa ja asennetta. Menen Taalintehtaalle toistekin mutta varmistan laituripaikan ennakkoon.
Kerhomme eräänä rikkautena on pidettävä sen kaksikielisyyttä. Minulle kerrottiin että alkuaikoina pääasiallinen käyttökieli kerhossa olisi ollut ruotsi. Ruotsinkieliset tekstit ovat olleet itsestäänselvyyksiä tähän asti mutta nyt meillä on toimituskunnassa puute tämän toisen kotimaisen taitajista. Peräänkuulutan ruotsin osaajia kirjoittajiksi tai käännöstöihin, tulkaa mukaan lehdentekijöiksi.
Kesä mennä sujahti. Tuli nähtyä uusia hienoja saarikohteita ja tietysti käytiin roikuttamassa jalkoja Maarianhaminassa, siis siinä Itäsataman saunassa.
Tulkoon uusi kesä taas ajallaan, vaikka ei siinä talvessakaan mitään, kunhan on riittävästi hiihtolunta eikä yli kymmentä pakkasastetta.
Juha K