Saattaa olla, että sinä, arvoisa lukija, olet joskus tahtomattasi joutunut todistajaksi tilanteeseen, jossa veneilevän perheen kaikkitietävä, kaiken osaava ja kaikki taitava perheen pää tai sellaiseksi itseään kuvitteleva urosihminen on joutunut tunnustamaan epäonnistumisensa turvallisessa veneilyssä. Tämän paljastaa usein paria sekuntia ennen tapahtumaa purkautuva muinainen, suomalaisugrilainen, tilannetta erinomaisesti erittelevä lausunto: "Voi perkele". Tämä muinaisugrilainen ilmaisu juontaa juurensa jo siltä ajalta, jolloin "one off" - veneellänsä, eli yhdestä puusta löydetyllä veneellänsä jokea laskeskellut suomalaisugrilainen esi-isämme tuohivirsuissansa osui kiveen, kaataen perheensä ja kaikki suolat virtaavaan veteen.
Tuo edellä mainittu toteamus on lyhennelmä tuolloin lausutusta toteamuksesta; "PERheen KEskeinen Laiminlyönti Ennakkosuunnittelussa", joka lausunnon antamiseen käytettävissä olleen ajan lyhyyden vuoksi kutistui aikaisemmin mainittuun, lähes rukouksen omaiseen muotoonsa.
Edellä mainitun lausunnon antaminen kriittisessä tilanteessa antaa kuitenkin toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Onhan se osoitus siitä, että kyseessä on hetkittäin ajatteleva olento. Jäljempänä yritän helpottaa turvallisuuden parantamiseksi tehtävää ajatustyötä antamalla vihjeitä joistakin käytännössä koetelluista, turvallisuutta parantavista toimintamalleista. Varoitan jo tässä vaiheessa, että tämä teksti ei ole ehdottomasti noudatettavaksi annettu direktiivi eikä edes askelmerkkikokoelma absoluuttiseen onneen, vaan vihjeenomainen ärsykkeistö ajatteleville ja lukutaitoisille, veneilyä harrastaville ja matkustajiksi tai miehistöksi lähteville ihmisille.
Oletko koskaan, hyvä veneilijä, tullut ajatelleeksi, että kun matkantekointoa puhkuen olet saanut lastatuksi kaiken tarpeellisen ja pääasiassa tarpeettoman matkavarustuksesi veneeseen, ensimmäinen tehtäväsi veneessä ei ole köysien irrottaminen. Pääasiassa mukanaolevien, mutta jonkin verran myös sinun oma turvallisuutesi paranevat, jos aloitat rauhallisesti matkareitin suunnittelulla tai tutun reitin suunnitelman tarkastelulla.
Tämä vielä tässä vaiheessa hassulta kuulostava ehdotukseni saattaa muuttua järkeväksi, kun irrallaan olevat varusteet valitsevat oma-aloitteisesti uudet sijoituspaikat vastaan tulleen tai ohittaneen veneen aallokossa. Vielä arvokkaammaksi ehdotukseni muuttuu, jos matka suuntautuu avomerelle, missä vietetään aikaa vuorokausi tai enemmänkin. Merenkäyntiolosuhteet saattavat olla sellaiset, että syötävän valmistaminen muodostuu eineksien lentelyksi ympäri sisätiloja ja unelma valmiiksi tehdyistä eväistä muodostuukin ainoaksi perille pääsyn kannustimeksi.
Nykyaikana turvallinen veneily on aikaisempaan verrattuna huomattavasti helpompaa. Ennen veneilijä joutui uhraamaan auringolle ja tanssimaan sateenestotanssin ennen kuin tohti lähteä ulapalle veneellänsä. Nyt ei tarvita kuin vähän viitseliäisyyttä kuunnella säätiedotus, ja voi jo suhteellisen turvallisesti tehdä päätöksiä lähtemisestä tai satamaan jäämisestä. Nykyiset ilmatieteeseen perustuvat sääennusteet ovat jo ohittaneet valistuneen arvauksen osumatodennäköisyyden. Sääennusteiden seuraamisesta kannattaa tehdä hyvä ja turvallisuutta parantava tapa. Käytäntö toivottavasti ehtii opettaa ne rajat, jolloin veneily on vielä nautittavaa.
Henkilökohtaisten turvallisuusvälineiden (pelastusliivit, valjaat, pukeutuminen) käyttäminen vesillä ollessa ei ole pelkuruutta ja viisaudeksi se muuttuu veden varaan jouduttaessa. Näillä leveysasteilla veden lämpötila ei koskaan nouse sellaiselle tasolle, että veteen joutuneella ihmisellä ei olisi jäähtymiskuoleman vaaraa. Kyseessä on ainoastaan pitkittyvän kärsimyksen onni. Vedestä pois päässeellä ihmisellä on teoreettinen mahdollisuus säästyä jäähtymiskuolemalta elävän kehon tuottaman lämmön avulla.
Toimivalla viestivälineellä on avun pyytäminen mahdollista hädänkin hetkellä. Hädästä ilmoittaminen ei saa koskaan olla häpeän tunteen viivästyttämää. Merialueille on luotu kansainvälisin sopimuksin pelastusjärjestelmä, joka yrittää aina ja kaikkialla merellä pelastaa ihmishenget ilman, että siitä aiheutuu kustannuksia pelastettaville. Kaluston pelastaminen on sitten kaupankäyntiä.
Se rohkea suomalainen, joka tuntee epävarmuutta tai pelkoa merelle lähdettäessä ja ottaa riittävän rohkaisuryypyn, varmistaa sen, että hädän hetkellä hän ei ole toiminnallisesti eikä älyllisesti parhaimmillaan. Vastaavaan tilanteeseen ihmisellä on mahdollista saattaa itsensä hankkimalla riittävästi univelkaa. Univaje vaikuttaa kansainvälisten ja myös kotimaisten tutkimusten mukaan aivojen otsalohkon etuosan toiminnan heikkenemiseen, tarkkaavaisuuden ja hajautetun tarkkaavaisuuden heikkenemiseen, silmän ja käden yhteistyön heikkenemiseen, ärsytyskynnyksen madaltumiseen ja nukahtamistaipumuksen lisääntymiseen. Jo 24 tunnin valvomisen ja työn jälkeen suorituskyky vastaa 1 promillen humalatilaa. Koska veneily on harrastus, ei ehkä olisi ollut tarpeen varoittaa väsymyksen vaikutuksista, mutta tein sen ihan vain varmuuden vuoksi, kotimatkaa varten.
Turvalliseen veneilyyn liittyy oleellisena osana huolellinen ja jatkuva vahdinpito, eli tähystys ja paikanmääritys. Innokkaiden veneilijöiden lipsumista vahdinpidosta osoittaa Saaristomerellä olevien matalikkojen horjuva nimikäytäntö, kun samalla kivellä saattaa olla nimenä Peppelsten, Kallen matala, Eevertin kivi ja niin edelleen. Vaikka veneessä on kuinka luotettava ja kallis automaattiohjaus, ei vahdinpitoa saa hetkeksikään jättää sen hoidettavaksi, sillä se on hiton huono ja epäluotettava tähystäjä. Autopilotti ei väistä saaria ilman sinulta saamiaan ohjeita, joten ei se väistele muita vesilläliikkujiakaan.
Nykyaikaiset automaattiohjausjärjestelmät ovat jo hyvin kehittyneitä ja luotettavia sekä monipuolisia. Niiden "sielunelämä" eli sisäinen toimintalogiikka kannattaa selvittää etukäteen mahdollisimman kattavasti. Mikäli automaatti tekee jotain sellaista, johon sinulla ei ole selitystä, niin siirry käsiohjaukseen aina jos olet alueella, jossa lähimpään vaaraan on lyhyempi matka kuin viisi minuuttia. Autopilotin salaisten oikkujen ymmärtämiseen tarvitset aikaa ja se sinun on varattava turvallisella, sinun logiikkaasi noudattavalla käsiohjauksella. Turvallisilla vesillä voit sitten taas ohjailla automaatilla niin kauan kuin se tekee sen, mitä sinä kuvittelet sen tekevän. Ahtaissa kulkuvesissä automaatin kanssa riiteleminen ei ole turvallista.
Turvallisuus vesillä liikuttaessa on suurelta osin asennekysymys. Kansainvälisin sopimuksin on jatkuvasti pyritty parantamaan turvallisuutta merellä. Tästä aihepiiristä kirjoittelen sitten joskus toiste, kunhan olette omaksuneet ja voimaansaattaneet itse kukin varustamossanne tässä vakavahenkisessä kirjoitelmassa esiin otetut seikat.
Turvallista veneilykesän suunnittelua toivottaen puolisokea temmeltäväin tuulten kasvatti.
Pertti Siivonen