Pari vuotta sitten hyvä ystäväni kansatieteilijä FT Solveig Sjöberg-Pietarinen soitti minulle ja kysyi voisinko ajatella haastattelevani joitain venekerholaisia tutkimustarkoituksiin. Eräällä äidinkieleltään tanskankielisellä Åbo Akademin tutkijalla, fil. lis. Ole Rud Nielsenillä oli tutkimusaiheena veneturismi Turunmaan saaristossa. Hänen ei ollut niin helppoa esimerkiksi venesatamissa ottaa yhteyttä lomalaisiin ja vielä vaikeampaa oli saada heitä mukaan haastatteluun, joka nauhoitettaisiin.
Lupasin ottaa yhteyttä tuttuihin naapuristoni venekerholaisiin, jotka oitis vastasivat myöntävästi. Tarkoitusta varten sain lainaksi nauhurin, jonka käytön yritin palauttaa takaisin mieleeni. Ja sitten tartuimme toimeen. Haastateltavani tulivat ystävällisesti kylään Innamon torpallemme, missä asetuimme keittiön pöydän äären keskustelemaan.
Nielsen oli antanut minulle listan kysymyksiä tanskaksi, jotka käänsin ruotsiksi tai suomeksi haastateltavan äidinkielestä riippuen. Eräs parhaimmista ystävistäni, joka asuu Tanskassa, on käynyt perheineen luonani kylässä Innamossa useita kertoja 50 viime vuoden aikana, joten tanskankieli ei tuota minulle suurtakaan vaikeutta.
Kysymykset koskivat mm. veneen sisustusta, veneretkien suunnittelua kuten esimerkiksi kohdetta, väyliä ja yöpymispaikkoja; jokamiehen oikeuksia, yhteyksiä paikallisväestöön, saariston uusia elinkeinoja esimerkkinä kalankasvatus; ja venettä kesämökin korvaajana.
Tuloksena oli pitkiä nauhoituksia, koska kysymyksiä alakohtineen oli runsain mitoin. Haastateltavat olivat hirmuisen mainioita ja he kertoivat auliisti kokemuksistaan. Lisäksi he toivat esiin fiksuja näkökulmia veneilyyn ja mahdollisuuksiin säilyttää saaristo elävänä vastaisuudessakin. Itse koin nämä haastattelutilanteet virkistävinä ja mielenkiintoisina.
Nauhoituksia kuunnellessani panin omasta kielenkäytöstäni merkille, että kieleni oli huomattavasti sujuvampaa, kun sain puhua äidinkieltäni ruotsia. Kukin haastateltava puhui omaa äidinkieltään ja juuri vastauksethan olivat oleellisia, minun tehtäväni oli vain olla sivuosassa.
Olen saanut vastaanottaa suuret kiitokset ja kerännyt paljon kehuja aikaansaannoksestani. Ne haluan tässä toimittaa edelleen ystävällisille ja kyvykkäille haastateltavilleni. Monet heistä ovat nimittäin jo ehtineet kyselemään tuloksista. Haastateltavina olivat Reijo Hermansson, Oiva Jokinen, Veli-Veikko Niskanen, Pentti Saarinen ja Hans Sihvonen. Lämmin kiitos teille kaikille.
Aherruksemme tulokset ovat päässeet pitkähköön artikkeliin, joka ilmestyi viime syksynä kirjana kolmen muun, perheen ja suvun yhteenkuuluvaisuutta koskevan kirjoituksen kanssa. Kirjan nimi on Familjekoordinater. Etnologiska analyser av fritid, släkt och syskonskap. Se on julkaistu Åbo Akademin Etnologi-sarjan raporttina nro 11 Turussa 2006.
Artikkeli on kirjoitettu tanskaksi ja sen otsikkona on "Lystsejlads. Den moderne kernefamilies kompensatoriske territorialisering i skærgårdslandskabet". Jos joku on kiinnostunut lukemaan sen, niin kirjan voi lainata minulta Innamossa kesällä. Artikkeli löytyy myös netistä pdf-tiedostona ja sen voi ladata sivulta www.abo.fi/~onielsen/nielsen-batturism2006.htm.
Dido Björkblad
Artikkelissa on englanninkielinen tiivistelmä, otsikkona "Yachting - the reterritorialisation of the modern nuclear family in the Archipelago Sea between Åbo and the Åland Islands".