Perinteiseen tapaan syksyn Loki-lehdessä luodaan aina katsaus menneen kesän säihin. Koskettaahan sää kuitenkin veneilijää jos ketään. Toisille meistä tyyni sää on aivan taivaasta ja toisille taas jostain ihan muusta, riippuen instrumentista joilla itse kukin liikumme. Mennyt kesä tarjosi taatusti sopivaa tai sopimatonta säätä kaikille. Pääasia kuitenkin on että on säätä kun ei säätä ollenkaan.
Todella vaihtelevat kelit saattavat meidän veneilijöiden taidot ja kaluston sekä navigointi- että muut varusteet välillä todella kovalle koetukselle, johtuen vaikkapa kosteudesta tai kovasta merenkäynnistä. Mitä isommilla vesillä liikumme sitä tärkeämmäksi tiedot ja taidot tulevat varsinkin kriittisissä olosuhteissa. Tuleva talvi, veneilijän kaamosaika, kannattaakin käyttää hyväksi merenkulkutaitojen kehittämiseen. En tarkoita ainoastaan erittäin tärkeitä perinteisiä merenkulkutaitoja vaan myös nykytekniikan - karttaplottereiden, GPS:n ja PC:n karttaohjelmien käytön syventäviä opintoja, jotta vaikean paikan tullen näiden hienojen laitteiden käyttö olisi rutinoitua.
Omassa veneessäni on VHF-radio niin kuin useimmilla muillakin. Mutta kuinka monesti sitä enää tulee käytettyä kun kännykällä on paljon helpompi kilauttaa kaverille. Lomani aikana piti pari kertaa käyttää tuota aparaattia vierailla vesillä, jolloin huomasin että rutiini ja puolet VHF-aakkosista oli kadonnut. Homma hoitui mutta miten olisi ollut hätätilanteessa? Myös moottoritekniikkaan kannattaa syventyä. Minimitavoitteena mielestäni pitäisi olla oman dieselmoottorin ilmaamisen hallitseminen "unissaankin".
Jäsenistön osallistuminen veneilykauden järjestettyihin tapahtumiin on ollut varsin vaihtelevaa. Kevätretkeen Stora Hästöön osallistui tänä vuonna todella runsaasti veneitä ja kaikki nauttivat komeasta säästä ja loimulohesta. Muut retket ja tapahtumat vetivätkin sitten vähän vähemmän väkeä ja syynä oli useimmiten kehno, todella tuulinen keli. Kelillehän ei kukaan mitään voi.
Talkoita on pidetty pitkin vuotta sekä maalla että merellä eli Sandfallissa ja Innamossa. Innamon talkoiden suosio ja lopputulos on aina taattu ja on helppo yhtyä Innamon isäntien kiitokseen.
Sandfallin kattoremontti on vihdoinkin saatu päätökseen nyt syksyllä olleen loppurutistuksen jälkeen. Todella mahtava voimannäyte talkoolaisilta.
Varustelulaiturin pieni mutta todella sitkeä "voimakaksikko" rakentaa varustelulaituria päivä päivätä valmiimmaksi. Todella mukava katsoa tämän suurprojektin etenemistä.
Kaikki edellä mainittu työ on tapahtunut todellakin talkootyönä. Vastaaviin töihin monet venekerhot ovat palkanneet ulkopuolista työvoimaa. Onneksi meidän kerhomme ei ole siihen vielä täytynyt turvautua. Näin jäsen- ja muut maksumme on voitu pitää tähän asti alhaisemmalla tasolla kuin muissa kerhoissa. Tarkasteltaessa talkoisiin osallistuneiden nimilistoja joudun kuitenkin toteamaan sen tosiseikan, että alhaiset jäsenmaksut on jouduttu rahoittamaan jäsenistömme lukumäärän huomioon ottaen aivan liian harvojen ja liian monesti samojen kerholaisten selkänahasta.
Sää ja vuodet kohtelevat kaltoin yhteistä omaisuuttamme myös jatkossa. Tarve erilaisille huolto- ja korjaustöille sekä lisärakentamiselle on jatkuva luonnollinen prosessi. Kerhon toimintasuunnitelmissa rajat näille töille asettaa sekä raha että henkilöresurssit. Tavoitteena on edetä niin, ettei ketään jäsenistöstä rasitettaisi kohtuuttomasti, jotta harrastuksen mielekkyys säilyisi.
Tulevan talven tai paremminkin kevään projekteihin kuuluu mm. hajoamispisteessä olevan Snäckvikin laiturin osittainen uusiminen. Se tulee vaatimaan runsaasti sekä rahaa että työpanosta.
Esitänkin vetoomuksen jäsenistölle osallistua näihin ja muihinkin jatkossa eteen tuleviin talkoisiin, kukin oman aikataulun ja kykyjensä mukaan. Useimmiten puhutaan vain muutamien tuntien tai korkeintaan muutaman yksittäisen päivän uhraamisesta yhteisen harrastuksen hyväksi. Erityistä ammattitaitoa ei useimmiten tarvita, sillä aina on joukossamme myös nokkamiehiä.
Projektien puuhamiesten kannalta olisi todella mukavaa, että jäsenet ilmoittautuisivat itse "työnhakijoiksi". Talkoolaisten rekrytointi eli metsästys kun ei ole niitä kaikkein mukavimpia hommia. Talkoista löytyy kyllä tietoa kerhon kotisivuilta ja ilmoitustauluilta.
Kokemus on osoittanut, että poikkeuksetta kaikki mukana olleet talkoolaiset ovat tunteneet suurta tyydytystä työn päätyttyä. Työn ilon lisäksi talkootapahtumat ovat verrattoman mukava sosiaalinen tapahtuma, jossa sekä vanhat että uudet jäsenet tulevat tutuiksi. Palaute on ollut aina positiivista.
Toivotan kaikille jäsenille aktiivista talvea ympärivuotisen harrastuksemme parissa.
Seppo Ruotsalainen
Kommodori