Loki - Paraisten Venekerhon jäsenlehti
 Syysnumero 2/2008 


1980-luku oli uudistuksien vuosikymmen Innamon Pelleborgissa

Kari Mäkinen oikaisee Loki-lehdessä 2/2003 ollutta kerhon 40-vuotishistoriikkia, jossa kerrottiin, että Innamon uusi tupa olisi vuonna 1988 tehty avaimet käteen periaatteella. Niinhän asia ei ollutkaan. Tässä Karin kuvaus siitä, miten rakennushommat Innamossa sujuivat.

Terassin avajaiskahvit. Kuvat: Kari Mäkinen

Vuonna 1986 alkoi Pelleborgin laiturin ja rakennuksien uusiminen. Laituri oli lahonnut vaaralliseen kuntoon ja oli notkollaan jäiden murjottua sitä. Kevättalvella -86 lähti joukko kerholaisia Rymättylän kautta jäätietä Innamoon vanhaa laituria purkamaan ja tekemään uusia tukia kalliosta uutta laituria varten. Myös reuna tehtiin valmiiksi. Laituri oli samanmittainen kuin vanha, joka ei kiertänyt koko kallionkärkeä. Kansi tähän uuteen osaan tehtiin vasta keväällä, kun päästiin omilla veneillä mökille.

Keväällä tehtiin myös mökin sisäänkäyntiin uudet portaat ja sen yhteyteen pieni terassi. Monesti istuessani vanhassa mökissä katsoen auringonlaskua tuli mieleen, että mökin edessä voisi olla terassi, jolle kulku suoraan mökistä olisi mahdollinen. Hommalle sain siunauksen ja luvan hankkia lasitetun oven ja puutavaraa terassia varten. Ei muuta kuin reikä seinään, ovi paikoilleen ja joukolla terassin tekoon. Se valmistui 14.6.86, jolloin juotiin myös terassin avajaiskahvit ym. virvokkeita.

Sitten olikin jo juhannustanssien vuoro; nyt oli tilaa pyörähdellä tasaisella alustalla, jota Pelleborgissa ennen tätä oli ollut hyvin vähän.

Laituritalkoot. Kuvat: Kari Mäkinen

Kevättalvella -87 oli sitten laiturin jatkamisen vuoro, että päästiin kiertämään koko kallionkärki. Saatiin lisää venepaikkoja ja kulku ylös mökille myös toiselta puolelta. Talkooryhmä oli taas liikkeellä omilla autoilla jäätietä pitkin, oli kylmä talvi ja vahvat jäät. Innamon reissu muistuu erittäin hyvin kirjoittajan mieleen, koska reissu päättyi ambulanssilla TYKS:iin railolossi- ja jäätieseikkailujen jälkeen. Kiitos Sihvosen Harryn alkumatkan kuljetuksen, viikko TYKS:ssä ja homma kunnossa.

14.7. lähdimme Innamoon klo 0.35 L-306:n (Kalkholman) kanssa, kipparina Esa ja mukana Esko, Pena ja minä. Olimme lastanneet uusia betonipainoja lisäpoijulle lankkujen päälle Kalkholman molemmille laidoille. Kansilastin takia lähdimme yöllä, ei olisi niin paljon aallokkoa. Heti perille päästyämme klo 3.25 aloimme kytkeä poijuja painoihin ja pudottamaan painoja mereen vuorotellen kummaltakin laidalta haluttuihin kohtiin. Yhdessä vanhassa poijussa oli kiinni vieras purjevene. Varmaan siellä kippari ihmetteli molskahduksia, jotka kuuluivat yössä.

Myös vanha sauna sai kesällä vierelleen uuden terassin, jolla vilvoitella.

Vuoden -87 aikana alkoi kypsyä ajatus uudesta mökistä, joka sopisi paremmin kerholaisten käyttöön. Haluttiin isompi ja avarampi, tilaa pitää myllykahvijuhlia ym. tilaisuuksia. Vanha mökki oli epäkäytännöllinen tähän tarkoitukseen, vaikka olikin hyvässä kunnossa ja tunnelmallinen pienine makuuhuoneineen, takkahuone mukavalla takalla ja keittiö, joka oli muutaman askeleen alempana kuin muut huoneet.

Vuoden -87 itsenäisyyspäivänä kävimme Kodisojan Juhanin kanssa pulpettiveneellä, jossa oli pieni perähytti, melkoisessa syysmyrskyssä ja sakeassa lumipyryssä katsomassa ja mittailemassa tulevan mökin paikkaa. Todettiin, että joudumme rinteen nousun takia rakentamaan uuden mökin osittain vanhan mökin kohdalle.

Perustukset

Kerhon ylimääräisessä kokouksessa päätettiin pistää asia vireille. Innamon silloinen isäntä Kari Mäkinen sai tehtäväksi suunnitella tuleva mökki ja vastata projektin ja talkoitten vetämisestä.

Mökin suunnitelma hyväksyttiin ja Vehasen saha sai mökin puuosat tehtäväksi. Muut rakennusaineet, kuten perustusharkot, -laastit, -villat -ym. tavarat hankittiin Konstrasta. Oli tulossa työntäyteinen kesä Innamossa.

4.5.88 laskin BELLAN veteen, alkoi olla uuden mökin talkoiden aika. Perustukset piti saada kuntoon ja myös pilareille piti jäädä kuivumisaikaa, jotta ne kestäisivät mökin pystytyksen - mökkihirret ja puutavara tulisi 1.6.88.

Olin ilmoittanut että ensimmäiset talkoot olisivat 6-8.5. Konstra oli tuonut Snäckviikin rantaan rakennustarvikkeita ison kasan, niitä lastattiin Innamoon lähteviin veneisiin. Oli harkkoa, laastia, rautaa, villaa ja myös anturalaatat, jotka oli valettu Hartelalla Norrbyssä. Klo 18.00 lähdettiin veneet lastattuna tavaroilla ja työkaluilla kauniissa säässä, mukana K Mäkinen, E Lilja, R Hermansson, J Palokankare ja A Nurmi.

7.5. kauniina toukokuun aamuna aloitimme purkamalla vanhan mökin makuuhuoneet pois uuden mökin tieltä, mökki moottorisahalla halki poikki ja pinoon. Mitattiin pilareiden paikat ja alkoi monttujen kaivuu, joka osoittautui vaikeaksi, koska jos ei ollut kiveä niin oli juuria. Homma edistyi silti hurttihuumorilla. Seurasi peruskiven muuraus ja pääsin pilareiden tekoon.

Ursus

Talkooväkeä oli saapunut lisää paikalle 8.5. Äitienpäivä - voihan sen näinkin viettää, tuumattiin joukolla ja ei kun hommiin, rautakangilla ja lapiolla riitti työtä vaikka muille jakaa.

Toiset talkoot 13-15.5. Snäckviikkiin oli taas tuotu tavaraa, joka ahdettiin veneisiin ja täydessä lastissa lähdimme Innamoon. Perustusten teko jatkui entiseen malliin, hiki valui ja huuli lensi, saatiin perustus viikonlopun aikana kuntoon. Junioreita oli myös mukana tavaraa kantamassa ja puhdistamassa ympäristöä, nyt oli hankalin vaihe ohi.

Kolmansissa talkoissa 28-29.5. täytettiin ja tasoiteltiin pilareitten ympärys ennen mökin tuloa ja kun jäi luppoaikaa, korjailtiin saunan laituria.

4. talkoot 1.6. Lähdimme nopeilla veneillä Nauvoon ottamaan mökkitavaroita vastaan. Vehasen autot toivat tavarat Nauvon satamaan, missä ne nostettiin URSUKSEEN ja matka Innamoon alkoi. Osa kerholaisista oli jo paikalla odottamassa tavaran tuloa. Saatiin tavarat nostettua rantaan ja laiturille ja kannettiin osa tavarasta mäkeen. Loput sai jäädä odottamaan tulevaa viikonloppua. Mökkikuorman mukana tulivat myös kaksi mökin pystyttäjää.

Rakennustavaroitten kanto

5. talkoot 3-5.6. Vuorossa oli loppujen rakennustavaroitten kanto rannasta ylös rakennus paikalle. Väkeä oli runsaasti hommissa niin paljon, että pilkottiin siinä samassa saunapuut kesäksi, olihan meillä kuivaa saunapuuta vanhasta mökistä kannettuna saunan viereen. Ennen kotiin lähtöä nostettiin ylös kurkihirsi. Timpurit eivät kahdestaan olisi saaneet sitä ylös.

Olin sopinut pystytysmiesten kanssa, että he soittavat minulle ennen viikonloppua, josko tarvitsisi tuoda mitään tavaraa kun taas tulisimme Innamoon. 10.6. aamulla vähän ennen kuutta soi puhelin ja toivotettiin hyvät huomenet Innamosta. Sen jälkeen tuli hiljaista. Kysyin tarvitaanko jotain tavaraa, vastattiin ei tarvitse mutta on tapahtunut ikäviä. Kysyin onko joku loukannut itsensä, ei mutta sauna paloi viime yönä, kertoi toinen pystytysmiehistä vaivautuneena ja jatkoi kertomalla mitä yöllä oli tapahtunut. Sanoin ei voi olla totta.

Lähdin illalla Innamoon ja kun tulin perille, istui Reijo H. laiturilla vaivautuneen näköisenä. Kun pääsin laiturille, Reijo sanoi minä en sitä ole tehnyt, kysyin mitä et ole tehnyt, no en ole polttanut Innamon saunaa.

Palanut sauna

Reijo oli saapunut jo aiemmin iltapäivällä, ja vaikka oli ajanut saunarannan ohi, ei ollut huomannut palanutta saunaa. Laiturilla istuessaan hän ajatteli että menen pistämään saunan lämpiämään, tuleehan sieltä muita mökkiä maalaamaan ym. hommiin. Reijo lähti saunapolkua saunalle ja tullessaan mäkeä alas huomasi että nyt kaikki ei ole hyvin, ränni repsotti ihmeellisesti ja mennessään lähemmäksi huomasi että sauna oli mustaksi hiiltynyt etupuolelta.

Ensimmäinen ajatus oli kuulemma "minä en tätä tehnyt", yksin kun oli paikalla eikä ollut muita todistamassa tapahtunutta. Piti mennä ottamaan toti veneelle ennen kuin helpotti. Sanoin, että älä välitä, tiedän jo mitä on tapahtunut. Lähdimme yhdessä katsomaan tapahtunutta - oli lohduttoman näköistä, totesimme että saunapuita olisi mutta ei ole saunaa.

17-19.6. Maalausta riitti kerholaisille ulkona ja sisällä oli ikkunan ja ovien värjäystä. Lattian kävi viikolla Sandberg lakkaamassa, kalusteita hankittiin ja kasailtiin. Puuhastelua riitti.

Palanut sauna

23-25.6. Juhannus, kauniit ilmat suosi, puuhaa riitti: oli rännien asennusta, ikkunapellitystä ym. ym. Nyt saatiin vihdoin myös kerholaisille avaimet käteen uuteen mökkiin eli ura-avaimet myyntiin.

Kesä 88 jatkui, oli myllyjuhlaa, kuutamoretkeä. Nyt oli hyvät tilat missä niitä järjestää, mökistä tuli onnistunut. Saunottiin Ilkka T:n porukalla toteuttamassa telttasaunassa väliajan ennen Keijon joukon tekemän uuden saunan valmistumista.

Vanha mökki seisoi uuden edessä koko kesän. Stig Eriksson saaresta oli kiinnostunut vanhan mökin ovista, ikkunoista ja tiilistä ym. Sovittiin että hän purkaa ja kuljettaa romun pois. Oli ollut talkoitten työllistämä kesä kerholaisilla. Onneksi talkoot Innamossa olivat arvossaan ja menivät monen muun veneretken edelle.

Kevät 89. Ensi reissu Innamoon 12.5. Vanha mökki oli poissa. Oli ammottava aukko uuden edessä, vanhan terassin ja uuden mökin välillä. Siinä sitä taas oli hommaa, terassi piti suurentaa niin että se peittäisi koko alueen mökiltä lipputangolle. Sen tultua valmiiksi oli terassi hyvä seurustelu- ja tanssipaikka, tilaa riitti nyt isolle joukolle.

Hommattiin keittiöön kalusteet, saatiin keittiö toimimaan, tuli sähköt mökille Sandholmin Urhon asentamana.

Veli Korhonen teki ritilät pilareitten väliin. Veli veti myös myöhemmin takkaprojektia. Vuoden 90 toukokuun alussa saunalle tehtiin uusi laituri vanhan aikansa palvelleen tilalle.

Kiitos Innamossa ynnä muualla hyvien veneily-ystävien kanssa vietetyistä mukavista hetkistä. Niitä on nyt mukava muistella, kun ei enää aktiivisesti harrasta veneilyä eikä muutakaan aktiivitoimintaa PVK:ssa.

Terveisin ja onnea kerholle ja kerholaisille toivottaen, Kari Mäkinen.

Sauna vuonna 2008. Kuva: VVN Mökki vuonna 2008. Kuva: VVN


Om Pelleborg på Innamo på svenskaLoki-lehden sisällysKotisivulle ]
Marraskuu 2008