Euroopan sisävesiliikenteen säännöstö CEVNI (Code européen des voies de la navigation intérieure) on Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission UNECE:n kansainvälinen sopimusasiakirja. Se astui ensi kerran voimaan vuonna 1962 ja sen ylläpitämisestä ja kehittämisestä on siitä saakka vastannut Genevessä Sveitsissä kokoontuva UNECE:n sisävesiliikennetyöryhmä. 20 keskisen Euroopan maan sisävesisäännöt perustuvat CEVNI-säännöstöön, kun taas Suomen ja muiden Pohjoismaiden sisävesisäännöt pohjautuvat meriteiden sääntöihin.
Keskisen Euroopan sisävesiliikenteen olosuhteet eroavat merkittävästi avomerioloista: liikennettä on paljon, tilaa ohjailla vapaasti ei aina ole kun rantapenkereet ovat lähellä. Veden virtauksesta aiheutuu eroa myötävirtaan ja vastavirtaan kulkevien alusten ohjailukykyyn. Vesitie voi myös muuttaa muotoaan jatkuvasti kun virta kuljettaa maa-aineksia ja kasaa niitä särkiksi. Oman mausteensa vesiliikenteeseen tuovat kanavien ja patoaltaiden sulut ja alitettavat tai avattavat sillat liikennevaloineen. On myös huomattava, että sisävesillä alus on aina jonkin valtion alueella ja sen lainkäytön piirissä, toisin kuin avomerellä. Matkan varrella voidaan ylittää useampiakin valtionrajoja.
Helposti voi siis havaita, että pelkät meriteiden säännöt eivät yksin riitä kaikkien niiden liikennetilanteiden selvittämiseen, mitä ahtaissa oloissa ja virtaavassa vedessä voi syntyä. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi tarkempi ohjeistus on tarpeen.
Jotta paikallinen vesiliikennettä koskeva lainsäädäntö eri valtioissa olisi mahdollisimman yhdenmukainen, YK:n Euroopan talouskomission sisävesiliikennetyöryhmässä on laadittu CEVNI-säännöstö, joka tunnetaan myös nimellä Päätöslauselma nro 24. Siinä sopijavaltioita ja kansainvälisiä jokikomissioita kehotetaan yhtenäistämään omat kansalliset ja paikalliset sisävesisääntönsä CEVNI-sääntöjen mukaiseksi antaen kuitenkin mahdollisuuden poiketa sovitusta tekstistä, jos paikalliset olosuhteet niin vaativat.
Myös huviveneilijän on osattava sisävesien liikennesäännöt, jos hän aikoo Euroopan joille ja kanaville. Veneilijä voi osoittaa sisävesipätevyytensä kansainvälisellä huviveneen kuljettajan pätevyyskirjalla, jossa on kelpoisuusmerkintä I (Inland Waters).
Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi myöntää huviveneen kuljettajan pätevyyskirjat muun muassa veneilyjärjestöjen antamien koulutustodistusten perusteella. Mikäli pätevyyskirjaa hakeva veneilijä haluaa siihen myös I-merkinnän eli sisävesikelpoisuuden, hänen on erikseen todistettava, että hänellä on riittävät tiedot Euroopan sisävesien liikennesäännöksistä.
CEVNI-kurssin tavoitteena on perehdyttää kuulijat Euroopan sisävesisääntöihin. Riittävät tiedot voi osoittaa kurssin lopuksi pidettävässä CEVNI-tutkinnossa. Hyväksytysti suoritetusta tutkinnosta Suomen Purjehdus ja Veneily antaa tutkintotodistuksen, jota vastaan TraFi myöntää kansainväliseen huviveneen kuljettajan pätevyyskirjaan I-merkinnän, jos myös muut pätevyyskirjan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Pätevyyskirjan hakemisesta on tietoja www.veneily.fi -sivuston kohdassa Tiedot ja taidot, Pätevyydet. Veneilyseuran, kuten PVK:n, jäsen voi hoitaa hakemisen myös liiton (SVEL:n, vuoden 2011 alusta SPV:n) kautta. Liiton nettisivujen kohdassa Koulutus, Pätevyysklinikka on tästä tietoja.
Ennen kurssia kannattaa kerrata meriteiden säännöt ja muistella Suomessa ja muuallakin Euroopassa käytössä olevan vesiteiden IALA A -viitoitusjärjestelmän toimintaperiaatteet.
Tervetuloa kurssille, vaikka kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan hakeminen ei juuri nyt olisikaan mielessäsi. Kurssi käy myös hyvästä aivojumpasta sydäntalvella!
VVN